Diakonissa­laitoksen Hoiva on osa Helsingin Diakonissa­laitoksen yhteiskunnallista konsernia.

Helsingin Diakonissalaitos

 


Yhteiskunnallinen yritys

Hoiva on kotimainen ja yhteiskunta­vastuullinen yritys.

Sairaala puisto

Hoivakoti Daaliasta tuli toinen kotimme

Sirpa kävi jakamassa kehityspäivässämme oman kokemuksensa, miten omainen kohtaa ja kokee puolison sairastumisen ja siirtymisen hoivakotiin. 

Kaikissa paikoissa meillä oli hyvä kohtelu. Jo varhaisessa vaiheessa tuli melko selväksi, että puolisoni tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa. Puolisoni on 75-vuotias ja ennen aivoverenvuotoa hän oli terve mies. Nyt hän tarvitsee tukea lähes kaikessa päivittäisessä toiminnassa. Hän pystyy kävelemään rollaattori apunaan ja syö itse. Ymmärrys ja tunne-elämä toimivat hyvin, kaikki hitaasti – hänen seurassaan on hyvä olla. Voisi sanoa, että hän on hyväntahtoinen hoivatukea saava miltei kokonainen ihminen, jonka lähimuisti takkuilee. Ilokseni hänen aistinsa toimivat hyvin. Mutta apua tarvitaan koko ajan.

Paikka tuntui heti meille sopivalta

Koskelan kuntoutuskeskuksen omahoitaja kertoi meille, että Diakonissalaitoksen Hoivan hoivakoti Daaliassa olisi puolisolleni varattu paikka. Samalla sain tietää missä paikka sijaitsee ja miten se olisi varustettu. Lisäksi sain puhelinnumeron, mihin voin soittaa ja sopia tapaamisesta. Ja niin soitin Lauralle, sovimme tapaamisesta ja paikka tuntui heti meille sopivalta. Sain nähdä tulevan huoneemme ja tietää, miten hoivakodin palvelut toimivat. Pidin vastaanottoa hyvänä ja paikkaa sopivana meille. Vielä työelämässä ollessani työnantajani työterveydenhuolto oli Diacorissa ja minulla on ollut aina luottavainen suhde sinne. Sekin jo innosti, että kiva kun puolisoni pääsi juuri Daaliaan, joka on samalla aika lähellä kotiamme.

Jokainen asukas ja omainen ovat erilaisia

Ensivaikutelma ympäristöineen tuntui hyvältä, mutta astuessani sisälle Daaliaan oli outoa, kaikki asukit istuivat hiljaa syömässä. Ei puhetta, vain lusikat ja haarukat kalisivat. Kului kuukausi ja tämä koko joukko oli jo mielestäni persoonallisuuksia täynnä. Henkilöille tuli nimet ja tavat, jotakin ei saa koskettaa, toinen pitää halauksesta. Toinen vastaa hymyyn, toinen vain on. Tähän kaikkeen hoitajat ovat oppineet suhtautumaan. Jokaisella on myös omat, erilaiset tavat omaistensa kanssa. Minä esimerkiksi toivon, että minulle soitetaan kotiin vain, kun on vakava tilanne. Olen nimittäin arkipäivisin klo 11-15 puolisoni kanssa ja haluan tehdä paljon asioita yhdessä, kuntoutusta, ulkoilla, vaihtaa vaipat, jos tulee vahinko ja tietenkin vain jutella, sikäli kun mieheni löytää sanoja. Pidän hyvänä sitä, että hoitajat ovat näinä tunteina apuna, jos sitä tarvitaan. Kun lähden kolmelta, jätän mieheni luottavaisin mielin Daaliaan hoivaan.

Tutustumiseen on varattava aikaa

Palatakseni vielä alkupäiviin Daaliaan tuloomme. Oli kiva, kun puolisoni omahoitaja oli varannut runsaasti aikaa tutustumiseen. Me tutustuimme häneen ja hän meihin, samalla saimme hyvää tietoa talon tavoista ja voimme sopia siitä, miten voin toimia, kun olen paikalla. Mielestäni asiat ovat menneet ihan hyvin. Heti alussa syntyi luottavainen tunne. Kiitos siitä. Torstainakin kun tulin puolisoni luokse, hän istui nojatuolissa saunapuhtaana ja kuunteli jazzia. Yhtä lempimusiikkiaan, vielä saksofonilla soitettuna, sitä hän itsekin soitti ennen sairastumistaan. Kaikki päivät eivät ole näin seesteisiä, mutta se on elämää. Se on miellyttävää, että hoitohenkilökunta ei vaikuta kiireiseltä vaikka painetta varmasti on.

Hoivakoti on meidän perheen auttaja

Pidän hyvänä, että voin olla päivittäin näkemässä ja kokemassa arkipäivää puolisoni kanssa. Varsinkin kun käymme vuoroviikkoina koko B-talon porukat laulamassa täysin rinnoin musiikkipedagogi Mari Kätkän johdolla. Siinä mainio haitarinsoittaja ja laulaja, joka osaa ottaa yleisönsä! Mistä moinen taituri on laulamaan löydetty? Kysyessäni puolisoltani, onko täällä pitkäveteistä, vastaus on ei ole. Hänen huoneensa on meidän toinen koti vaikka ei ihan ikioma. Se, joka meistä saattaa sairastua muistisairauksiin, on joka tapauksessa sairautensa vanki. Olkoon hän kotona tai hoidossa, ja tavallaan sidottu yksinäisyyteen. Parasta on turva ja säännöllisyys, jota hoivakoti voi tarjota. Meidän omaisten osuus on tuoda rakkaallemme tuttua ja turvallista menneisyydestä (sekin voi olla unohtunut) ja tukea hoivakodin omaa hoitoa asukkaan arkipäivässä. Koen, että Daalian hoivakoti on meidän perheen auttaja. Näin minä jaksan ja saan olla puolisoni kanssa.


Diakonissa­laitoksen Hoiva on osa Helsingin Diakonissa­laitoksen yhteiskunnallista konsernia.

Helsingin Diakonissalaitos

 


Yhteiskunnallinen yritys

Hoiva on kotimainen ja yhteiskunta­vastuullinen yritys.