Hoitotahto

Hoitotahto kertoo ihmisen oman tahdon liittyen tulevaan hoitoon siltä varalta, ettei hän itse pysty sitä kertomaan tai osallistumaan päätöksentekoon. Näitä syitä voi olla vakava sairaus, onnettomuus, muistisairaus tai muu vastaava syy. Hoitotahto on varautumista tulevaisuutta varten.

Hoitotahdossa voi ilmaista erityistoiveita hoidon suhteen tai siinä voi kieltäytyä tietyistä hoitotoimenpiteistä. Siihen voi listata hoitoa, hoivaa ja yleistä elämänlaatua koskevia toiveita. Tahtoon saa myös kirjoittaa tärkeimmät arvonsa ja mieltymyksensä, kuten suhteensa uskontoihin ja sen, haluaako osallistua juhlapyhien viettoon. Myös lempiruoat, -harrastukset ja muut arkielämään liittyvät toiveet voi kirjoittaa ylös.

Hoitotahdolla voidaan myös valtuuttaa toinen henkilö tekemän tarvittavat hoitopäätökset hoitotahdon laatijan puolesta. Perinteisesti hoitotahdolla ymmärretään tahdonilmaisua, jossa henkilö antaa määräyksiä lähinnä kuolemaansa edeltävästä loppuajan hoidosta.

Miksi hoitotahtoa tarvitaan?

Hoitotahto vähentää epätietoisuutta, auttaa omaisia toteuttamaan henkilön toiveita hoidon suhteen, on tärkeä työkalu hoitohenkilökunnalle sekä helpottaa lääkärin työtä. Sen avulla hoitotahdon tehnyt henkilö varmistaa, että hänen toiveensa otetaan huomioon, jos hän ei itse pysty niitä kertomaan. Näin henkilön omat toiveet hoitopäätöksistä ja hoidon linjauksista voidaan toteuttaa henkilön toiveiden mukaan.

Miten hoitotahto tehdään?

Hoitotahto kannattaa tehdä kirjallisena. Siitä löytyy tekijän allekirjoitus ja päiväys. Kahden perheeseen tai lähisukuun kuulumattoman todistajan käyttämistä suositellaan. Hoitotahto voidaan tallentaa sairauskertomuksen liitteeksi tai säilyttää potilaan mukana. Tärkeintä on, että hoitotahto on hoitohenkilökunnan tiedossa ja että asiakirja löytyy helposti sitä tarvittaessa. Lompakossa voi kuljettaa hoitotahtokorttia, joka kertoo hoitotahdon olemassaolosta.

Hoitotahto voidaan ilmaista myös suullisesti. Tällöin se kirjataan sairauskertomukseen allekirjoituksineen tai muulla tavoin oikeellisuus todennettuna.

Kelan hallinnoimassa kansallisessa terveysarkistossa (Kanta) jokainen voi itse tehdä ja ylläpitää hoitotahtoaan.

Hoitotahdon sisältö

Hoitotahdon sisällön voi henkilö itse kirjoittaa vapaasti ja sen laajuuden saa valita kukin itse. Tarjolla on myös valmiita lomakkeita, joihin hoitotahto kirjataan suppeammin. Hoitotahdossa henkilö ei voi edellyttää lääketieteellisiä tai sairaanhoidollisia toimenpiteitä, jotka eivät kuulu hänen sairautensa yleisesti hyväksyttyyn hoitoon. Neuvoa hoitotahdon laatimiseen voi kysyä lääkäriltä ja muilta terveydenhuollon ammattilaisilta.

Hoitotahdon voimassaolo ja sitovuus

Hoitotahto on voimassa vain silloin, kun potilas ei itse pysty tekemään omaa hoitoaan koskevia päätöksiä. Lääketieteen kehityksen vuoksi on suositeltavaa, että hoitotahdon tekijä tarkistaa sisällön aika ajoin, mieluimmin alle kymmenen vuoden välein. Tarkistamispäivämäärä on syytä kirjata.

Hoitotahdon tekijä voi milloin tahansa peruuttaa oman hoitotahtonsa tai muuttaa sen sisältöä. On tärkeää, että muutos tai peruutus kirjataan yhtä huolella kuin hoitotahdon olemassaolokin.

Hoitotahdossa ilmaistu kieltäytyminen aktiivisesta hoidosta on lääkäriä ja muuta terveydenhuollon ammattihenkilöä sitova sekä omaisia ohjaava, ellei ole perusteltua syytä epäillä, että potilaan tahto olisi hoitotahdon laatimisen jälkeen muuttunut.

Muistiliiton sivuilta löytyvä täytettävä hoitotahto