Vastuuta ottaen yhdessä tehden

25.6.2020

Kirjoitus on osa KYVYT-hankkeen vertaistoimijoiden blogisarjaa. 

Lähdimme Pihlajasaareen viiden hengen ryhmässä klo 11.40 Ruoholahden satamasta. Grillasimme ja nautimme aurinkoisesta säästä. Meillä ei ollut mukana ”lastenvahteja” ja se oli vapauttavaa. Retki onnistui siitä huolimatta erittäin hyvin. Kaikki eivät olleet entuudestaan tuttuja, mutta tulimme silti juttuun hyvin. Tarkoitus oli pelata mölkkyä, mutta juttelu vei voiton siitä.

Vastuualueet oli jaettu etukäteen vertaistoiminnan palaverissa Kyvyt-hankkeen toimitiloissa. Mattias hoiti ruokapuolta, Timo hoiti yhteistyön lauttaliikenteen kanssa ja Miska hoiti julkisen liikenteen siirtymät sekä keräsi osallistujalistaan nimet. Vastuussa olevien vertaisten lisäksi oli mukana myös pari osallistujaa, jotka osallistuivat kuitenkin toimintaan yhtä lailla laittamalla ruokaa ja tulet grilliin. Saaressa toimimme yhteishengessä.

Silmiä avaavaa oli huomata, että tallaisen retken toteuttaminen on tosi helppoa. Yhdessä toimiminen sujui ilman ohjaajia täysin kitkatta, kun oli hyvä suunnitelma. Kävimme keskustelua myös siitä, että minkälaista vertaistoimintaa haluamme jatkossa toteuttaa Kyvyt-hankkeessa. Alkuun meitä jännitti, että ovatko kaikki matkustuskunnossa, mutta kaikille oli selvää, että se on edellytys, jotta toiminta onnistuu. Yhdenkin ihmisen päihtymystila rikkoo yhteishengen ja muut joutuvat kaitsemaan häntä. Pelikunto lisättiinkin vertaistoiminnan pelisääntöihin. Kyvyt-projektityöntekijä Aaron oli varmistamassa ryhmän meiningin lähtötilanteessa.

Tulimme sovitusti takaisin klo 15.40 lautalla. Seuraavana päivänä kokoonnuimme käymään läpi matkan antia Kyvyt-projektityöntekijä Katariinan kanssa.

Fiilis on hyvä.

Kirjoittajat: Timo, Miska ja Mattias

Vertaistoimintaa yhteiskehittämällä

”Tarvitsen jotain tekemistä” on lause, jonka kuulen usein ensitapaamisissa. Arkeen kaivataan merkityksellistä ja elämää rikastuttavaa toimintaa. On halua kuulua yhteisöön, missä kokee olonsa turvalliseksi ja missä voi toteuttaa itseään. Nämä edellä mainitut asiat ovat osa ihmisen toiminnallisia oikeuksia, jotka ovat monille itsestäänselvyyksiä omassa arjessa, mutta joista liian moni jää paitsi. Toiminnallisen oikeudenmukaisuuden taustalla on käsitys ihmisestä toiminnallisena olentona osallistumassa aktiivisesti elämäänsä.

Toiminnallinen vieraantuminen on puolestaan vastakohta toiminnallisille oikeuksille. Vieraantumiseen liittyy irrallisuuden ja ulkopuolisuuden kokemus. Ei ole paikkaa tai osallisuutta yhteisössä, eikä koeta omaa tekemistä merkitykselliseksi. Sosiaaliset normit määrittävät yhteiskunnassa sen, miten, milloin ja missä ihmisten tulisi osallistua toimintaan. Joidenkin ihmisten kohdalla se saattaa aiheuttaa sen, että passivoidutaan. Otetaan vastaan se mitä on tarjolla ja pikkuhiljaa toimijuus omassa elämässä ja osana yhteiskuntaa hiipuu. Taitoja ja halua toimia löytyy, mutta kukaan ei kysynyt.

Kyvyt-hankkeen vertaistoiminnassa näytetään nyrkkiä toiminnallista vieraantumista vastaan. Vertaistoimijat kokoontuvat keskiviikkoisin ideoimaan, mitä halutaan tehdä yhdessä. Yhteisestä toiminnan ideasta siirrytään suunnitteluvaiheeseen, jolloin ryhmä laatii kirjallisen suunnitelman.

Suunnitelmasta löytyy kaikki oleellinen vastuutehtävistä aikatauluihin ja toiminnan markkinoimiseen sekä budjetointiin. Vastuutehtävät jakautuvat osallistujien kiinnostuksen ja valmiuksien pohjalta. Työntekijän rooli on varmistaa, että osallistujilla on tarvittava tuki tehtävien hoitamiseen ja, että suunnitelma on selkeä jokaiselle osallistujalle.

Itse toiminnan toteutuksessa ei ole välttämätöntä olla työntekijää mukana. Toki päätös tehdään jokaisen toiminnan kohdalla erikseen yhdessä vertaistoimijoiden ja työntekijöiden kanssa. Tämä vapauttaa toiminnan suunnittelemissa eikä toiminnan ajankohta ole sidottuna työntekijän kalenteriin. Toiminnasta otetaan ylpeästi vastuuta ja vertaistoimijat pitävätkin Hoivan henkilökortteja näkyvillä koko toiminnan ajan.

Toimintaa dokumentoidaan valokuvaamalla tai videoimalla ja seuraavalla tapaamisella kirjoitetaan pieni raportti tai blogiteksti yhdessä. Samalla pohditaan onnistumisia ja kehittämisen kohteita toiminnassa. Keksittiin porukalla, että raporteista ja kuvista voisi kerätä vuoden päätteeksi, vaikka vuosikirjan muistoksi.

Minulle työntekijänä vertaistoiminnassa korostuu luottamus osallistujien ja työntekijöiden välillä ja yhdessä tekemisen meininki. Voi olla, että oman toimijuuden vahvistuessa ehkä yhteiskuntakin tuntuu taas hieman enemmän yhteiseltä.

Kirjoittaja: Katariina Enäsuo, Kyvyt-hankkeen projektityöntekijä

 

Lue lisää KYVYT-hankkeesta.

Lue seuraavaksi: Uusimmat artikkelit