Korvaushoito katkaisi kymmenen vuoden huumeriippuvuuden

17.3.2020

 

Koko Juho Hämäläisen nuoruus pyöri huumeiden ympärillä. Korvaushoidon ansiosta hän on kuntoutunut niin, että uskaltaa haaveilla opiskelusta.

Uteliaisuus heräsi jo ala-asteella.

”Koulun huumevalistus ei toiminut minulle yhtään. Se vain herätti kiinnostuksen huumeita kohtaan”, sanoo 34-vuotias Juho Hämäläinen. Esimerkiksi heroiini kuulosti Hämäläisen mielestä niin ihmeelliseltä aineelta, että hän pohdiskeli, miten sitä voisi testata suljetussa tilassa jäämättä koukkuun.

Kellekään aikuiselle tästä kiinnostuksesta ei oikein voinut puhua. Uteliaisuus vain kasvoi. Teini-iässä kiinnostuksesta versoi kokeilunhalu. Hämäläisen huumeidenkäyttö alkoi kannabiskokeiluista 15-vuotiaana.

”Se ei ollut mitään viihdekäyttöä, vaan poltin aina niin paljon kuin kannabista sattui olemaan.” Hämäläinen suhtautuu huumeiden niin sanottuun viihdekäyttöön muutenkin epäillen. ”Jos esimerkiksi amfetamiinia alkaa käyttää viikonloppuisin, keksii kyllä aika nopeasti tekosyitä käytölle myös arkena. Aina sen jotenkin itselleen oikeuttaa.”

”Riippuvuus amfetamiiniin hiipii salakavalasti. Siitä tulee polttoaine, jota ilman ei lähdetä mihinkään.” Hämäläisellä on omakohtaista kokemusta.

Huumeet veivät psykiatriseen hoitoon

Hämäläisen vanhemmat saivat nopeasti tietää poikansa kannabiksen poltosta. Käyttö katkesi siihen, mutta vain väliaikaisesti. Amfetamiinia Hämäläinen kokeili 17-vuotiaana.

”Rakastuin amfetamiiniin heti ensi kerrasta, samoin kuin olin rakastunut kannabikseenkin.”

Parikymppisenä Hämäläinen siirtyi amfetamiinista opiaatteihin. ”En enää kestänyt piriä; amfetamiini hajottaa pään. Minulla oli siinä muutamia psykiatrisia hoitojaksojakin”, Hämäläinen kertoo.

Huumeiden käytön lopettaminen ei kuitenkaan käynyt vielä edes mielessä. Ei silloinkaan, kun vanhemmat järjestivät Hämäläisen päihdevieroitukseen.

”Ei se toiminut, koska en itse halunnut lopettaa. Tutustuin vieroituksessa pariin lahtelaiseen, jotka keskeyttivät hoidon. Lähdin heidän perässään Lahteen ja pääsin nopeasti syvälle alamaailmaan.”

Korvaushoito lähenee loppuaan

Välit vanhempiin säilyivät hyvinä, vaikka pojan päihderiippuvuus oli raskasta katsottavaa. Tänään äiti on Hämäläisellä kuskina Lahdessa, jonne tämä on tullut saamaan opioidikorvaushoitolääkkeensä.

Hämäläinen ottaa lääkkeensä kolmesti viikossa Diakonissalaitoksen Hoivan Breikissä. Suunnitteilla on lääkityksen lopettaminen kokonaan, mistä Hämäläinen on iloinen. Annosta on jo pienennetty, mutta viimeistä korvaushoitopäivää ei ole vielä merkattu kalenteriin. Lääkitys lopetetaan hiljalleen ammattilaisten valvonnassa, Hämäläisen vointia seuraten.

”Ei se ollut oikein edes elämää”

Hämäläinen hakeutui korvaushoitoon kahdeksan vuotta sitten. Hän oli täysin kyllästynyt elämäänsä.

”Tai ei se ollut oikein edes elämää. Kaikki pyöri sen ympärillä, mistä saa seuraavan huumeannoksen. Kyllästyin jatkuvaan aineen perässä juoksemiseen. Sen eteen tekee mitä vain ja sanoo mitä vain.”

Hämäläinen pääsi Järvenpään sosiaalisairaalan kautta korvaushoitoon ensin A-klinikalle ja sieltä K-klinikalle. Maaliskuussa 2019 hän siirtyi Lahteen avattuun Diakonissalaitoksen Hoivan Breikkiin.

”Korvaushoitoon pääseminen helpotti elämääni todella paljon. Sen ansiosta pystyin pikkuhiljaa aloittamaan kuntoutumisen.”

Arjen taitojen opettelu osana kuntoutusta

Lahden Breikissä järjestetään muun muassa vertaistuki- ja teemaryhmiä, ja asiakkaat voivat osallistua yhteisökokouksiin. Kahvia ja juttuseuraa on aina tarjolla. Breikissä voi halutessaan myös harjoitella siivoamisen tapaisia arjen taitoja, jotka ovat päihdevuosina unohtuneet – tai jääneet opettelematta.

Taustalla on Diakonissalaitoksen Hoivan päihdepalvelujen kantava ajatus, että korvaushoitolääke ei yksinään ole kuntoutusta vaan se mahdollistaa kuntoutuksen.

”On myös muistettava, että kaikki eivät pysty kuntoutumaan, ainakaan juuri nyt. Siksi meillä Breikissä asiakkaiden tavoitteet ovat joko kuntouttavia tai haittoja vähentäviä”, kertoo Lahden Breikin yksikönjohtaja Kaarina Mertaniemi.

Kuntouttava korvaushoito tähtää päihteettömään elämään sekä opinto- ja työelämän poluille.

Haittoja vähentävän korvaushoidon päämääränä on hoitoon sitoutuminen ja kuntoutusmotivaation vahvistuminen. Tavoitteena on myös ehkäistä HIV:n ja hepatiitin tapaisten sairauksien leviämistä sekä rikoksia.

Molemmissa korvaushoidon ryhmissä asiakas saa lääkkeen, joka ei päihdytä vaan pitää toimintakuntoisena ja parantaa elämänlaatua.

”Haittoja vähentävästä korvaushoidosta voi ajan oloon siirtyä kuntouttavaan. Tärkein viestimme asiakkaillemme on, että kaikilla on toivoa ja mahdollisuuksia. Jokainen ihminen on yksilö, ja sellaisina heidät kohtaamme”, Mertaniemi sanoo.

”Haluan olla hyödyksi”

Juho Hämäläinen vetää Breikissä kerran viikossa vertaistukiryhmää ja osallistuu asiakasedustajana muun muassa uusien työntekijöiden rekrytointiin sekä erilaisiin tilaisuuksiin.

”Tykkään näistä tehtävistä, koska haluan olla hyödyksi. Olen alkanut unelmoida siitä, että voisin kouluttautua kokemusasiantuntijaksi”, Hämäläinen kertoo. ”En kuitenkaan ole varma, olenko vielä siinä kunnossa, että pystyisin opiskelemaan. Keskittymiskykyni on aivan olematon.” Keskittymiskyvyn lisäksi päihdevuodet ovat jättäneet jälkensä Hämäläisen fyysiseen vointiin.

”Jos olisin jatkanut huumeiden käyttöä, olisin varmasti jo kuollut. Minulla hoidettiin pari vuotta sitten C-hepatiitti, sairastan munuaisten vajaatoimintaa, ja veriarvoni ovat yhä päin seiniä.”

Hämäläinen ei kuitenkaan halua valittaa kohtaloaan, sillä asiat ovat nyt hyvin. Kotona odottavat avovaimo ja neljä kissaa. Päihteitä ei tarvitse enää käyttää. ”Minulla on katto pään päällä, ja saan joka päivä ruoan eteeni – yhden kerran. Päivän toisen aterian kokkaan minä. Näin olemme tyttöystäväni kanssa sopineet.”

 

Teksti: Anu Räsänen 
Kuvat:  Niko Jekkonen

 

Diakonissalaitoksen Hoivan päihdepalvelut

  • Diakonissalaitoksen Hoiva tarjoaa neuvontaa, hoitoa ja kuntoutusta alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden väärinkäyttäjille. Hoivan päihdepalvelut on kohdennettu erityisesti niille, joiden ihmisarvoinen elämä on pahiten uhattuna.
  • Breikki-päihdepalveluyksiköt Helsingissä, Lahdessa ja Tampereella järjestävät kuntouttavaa ja haittoja vähentävää korvaushoitoa opioidiriippuvaisille huumeidenkäyttäjille.
  • Diakonissalaitoksen Hoiva tarjoaa Helsingissä ja Tampereella päihteidenkäyttäjille myös terveysneuvontaa – matalalla kynnyksellä ja anonyymisti. Liikkuva terveysneuvontayksikkö palvelee Tampereella ja Vantaalla.
  • Avopäihdekuntoutus Lahdessa on tarkoitettu täysi-ikäisille ihmisille, joilla on päihde- tai toiminnallisia riippuvuuksia ja joiden tavoitteena on riippuvuudesta irtaantuminen. Palvelu tarjotaan myös yksityisille asiakkaille.
  • Tampereen Breikissä järjestetään avohuumehoitoa täysi-ikäisille huumeriippuvaisille.

Lue seuraavaksi: Uusimmat artikkelit

¨