Yhteistyö on avainsana päihdetyön kentällä

25.2.2020

Viime aikoina julkisuudessa on nostettu esille näkyvä huumeiden käyttö ja lieveilmiöt. Keskustakirjasto Oodissa  tapahtuneen väkivaltaisen ryöstön jälkeen keskustelu huumeiden käyttäjien käyttötiloista ja huumeongelmiin liittyvistä toimenpiteistä ovat ponnahtaneet kiivaaseen keskusteluun. Toisaalla vaaditaan haittoja vähentävien toimenpiteiden lisäämistä, toisaalla huumeiden käyttörangaistuksesta luopumista tai sitten päinvastaisia toimenpiteitä; lisää valvontaa ja kontrollipoliittisia toimia.

On ymmärrettävää, että niin sanottu normaalia elämää elävä kansalainen ei täysin ymmärrä päihdekentän ilmiöitä ja muodostaa nopeasti mielipiteen omasta elämästään käsin ilman näyttöön perustuvaa tietoa.

Yhteinen tavoite, erilaiset toimintatavat

Yleinen päihdekeskustelu ja sen ilmiöiden käsittely vaatii meiltä ammattilaisilta yhteisymmärrystä ja selkeää viestintää sekä toimenpiteiden perustelua suhteessa isoon yleisöön. Tämä ei ole meille kaikille aina itsestään selvää. Päihdealalla toimivat ammattilaiset ja asiantuntijat työskentelevät hyvin erilaisissa toipumiskulttuureissa ja palvelua tarjoavissa yhteisöissä. On olemassa iso joukko ammattilaisia, joiden työ keskittyy ennaltaehkäisevään päihdetyöhön. Toinen joukko tekee työtä haittojen vähentämisen puolesta niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Osa tekee päihdetyötä yhteisöissä, joiden tavoitteena on täysi raittius ja vahva toipumiseen suuntaava työote. Näiden lisäksi päihdetyötä tehdään ja päihteiden käytön ilmiöiden liepeillä työskennellään Asunto ensin -palveluissa ja monessa muussa matalan kynnyksen paikassa. Kaikille on yhteistä isolla sydämellä työhön sitoutuminen ja omaan työhön uskominen sekä hyvän luominen ihmisryhmälle, jonka usein yhteiskuntamme haluaa lakaista maton alle.

Yhteistyötä vastakkainasettelun sijaan

Julkisessa keskustelussa kannanotot tulevat usein vain yhden päihdealan toimijan sanomana ja oman työn tavoitteista käsin. Tämä saattaa kapeuttaa viestiä suhteessa isoon yleisöön, luoden myös ei toivottua vastakkainasettelua eri päihdealan toimijoiden ja työtapojen kesken.

Yleinen keskustelu olisi rakentavampaa, jos me ammattilaiset yhdessä osaisimme muodostaa näkemyksen, mitä pitäisi tehdä ja vahvistaisimme yhteistyötä erilaisista työn lähtökohdistamme riippumatta. Emme myöskään saa unohtaa sitä yksilöä, jota ongelma eniten koskettaa, vielä aktiivisesti huumeita käyttävää henkilöä, päihdekuntoutujaa tai oman toipumisen kanssa kamppailevaa henkilöä. Meidän tulisi osata keskustella päihdetyön ja päihdekentän kokonaisuudesta paremmin ja rakentaa tiiviimpää yhteistyötä kuntouttavan ja toipumiskeskeisen päihdetyön toimijoiden ja haittoja vähentävän työn toimijoiden kesken, liittäen tähän mukaan vaikuttamistyön ja ennaltaehkäisevän päihdetyön.

Me tarvitsemme haittoja vähentävää ja ehkäisevää työtä. Me tarvitsemme lääkkeettömiä hoitomuotoja. Me tarvitsemme korvaushoitopaikkoja sekä matalan kynnyksen toimintaa, johon kiinnittyä vielä päihteiden käytön ollessa aktiivista. Me tarvitsemme Asunto ensin -yksiköitä, jotta ihmisen ei tarvitse asua kadulla. Me tarvitsemme inhimillistä kohtaamista ja meidän pitää tunnustaa, että ihmisarvo on jakamaton.

Itse olen työskennellyt monenlaisissa yhteisöissä, tehden päihdetyötä monesta eri näkökulmasta ja erilaisten ideologioiden sisällä. Yhdessä olemme vahvempia ja viestimme selkeämpi. Päihdetyö on tärkeää yksilön ja yhteiskunnan kannalta ja sitä pitää tukea kokonaisvaltaisesti.

Yksilöllisiä polkuja luodaan yhdessä

Tällä hetkellä teen työtä päihde- ja mielenterveysongelmaisten ja/tai asunnottomuusuhan alla olevien ihmisen parissa. Työskentelemme Kyvyt-hankkeessa luodaksemme mahdollisuuksia osallisuuteen ja toimijuuteen. Luomme ihmisen omista tarpeista käsin polkuja matalan kynnyksen toimintaan, osallistavaan toimintaan ja toimijuuteen sekä opinto- ja työelämään. Meille on tärkeintä ihmisen itsensä tuottama ajatus siitä, kuinka häntä tulisi auttaa, kuinka hän itse voisi osallisuuden kautta siirtyä oman elämänsä toimijaksi pois toimenpiteiden kohteena elämisestä. Tämä ei poista meiltä ammattilaisilta velvollisuutta haastaa ihmistä itseään ajattelemaan onko hänen omassa toiminnassaan asioita, joihin olisi syytä puuttua tai kuinka hän itse voisi elämäänsä vaikuttaa.

Meille ei ole merkitystä, minkä polun ihminen itse valitsee, vaan tuemme häntä sen toteuttamisessa ja vastuunottamisessa ja tähän tarvitsemme monenlaisia yhteistyökumppaneita. Tarvitsemme erilaisia päihdealantoimijoita lääkkeettömästä hoidosta haittoja vähentävään hoitoon. Tarvitsemme matalan kynnyksen toimijoiden osallisuutta sekä avarakatseisia oppilaitoksia ja työnantajia, jotka ovat valmiita laittamaan itsensä likoon ja olemaan osana sosiaalisen hyvän rakentumista. Kyvyt-hankkeessa rakennamme siltoja ja uusia toimintamalleja, joihin voidaan osallistua yhdessä erilaisista toipumiskulttuureista. Emme lokeroi päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivää ihmistä tai päihdekuntoutujaa hänen valitsemansa suunnan, hoitavan tahon tai sen puuttumisen vuoksi vaan me tuomme heidät yhteen. Hyvä syntyy moninaisuudesta ja erilaisten ihmisten ja ideologioiden kohtaamisesta, ei lokeroimisesta ja eristämisestä. Haluamme edistää monimuotoista vuoropuhelua ja yhteiskunnallista keskustelua siitä, että ihmisarvo kuuluu kaikille ja yhteiskunta määrittelee itsensä sen mukaan, kuinka se hoitaa ja ottaa mukaan ne, joilla ei ehkä itsellään ole siihen tarvittavia voimavaroja.

Jarkko Partanen

Kirjoittaja on Kyvyt ESR hankkeen projektipäällikkö. Jarkko on työskennellyt A-klinikkasäätiöllä, Helsingin Diakonissalaitoksella, Hoiva Oy:llä, yksityisellä päihdeklinikalla, HUS:lla hiv-positiivisten päihteidenkäyttäjien palvelukeskuksessa, tehnyt katu- ja ruohonjuuritason kohtaamistyötä ja toimii Kipinä ry:n hallituksessa.

Kyvyt-hanke on Euroopan sosiaalirahaston ja Hämeen ELY-keskuksen rahoittama hanke, joka on aloittanut työskentelyn 1.9.2019 ja jatkuu 31.5.2022 saakka. Hankkeen toteuttavat yhdessä Diakonissalaitoksen Hoiva Oy, Suomen Diakoniaopisto Oy ja Seurakuntaopisto. Hanke toimii Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Keravalla. Hankkeeseen osallistujaksi voi hakeutua kuka tahansa, jolla on päihde- ja mielenterveydenongelmia ja/tai on asunnottomuusuhan alla tai asunnoton sekä ollessaan muuten heikossa työmarkkina-asemassa. Lue lisää KYVYT-hankkeesta.

Lue seuraavaksi: Uusimmat artikkelit