Hoitotahto ja edunvalvontavaltakirja ovat vakuutus muistisairauden varalle

2.4.2019

 

Muistisairaan elämä hoivakodissa

Lähihoitaja Hanna Heikka hoivakoti Kyläkalliosta

Kukaan ei voi valita sairauksiaan, mutta niihin voi varautua. Muistisairauksiin voi valmistautua hoitamalla paperiasiat hyvissä ajoin kuntoon.

Jos sairastun joskus muistisairauteen, toivon, että elämäni jatkuu arvokkaana ja mukavana. Samaa toivon lähimmille ihmisilleni. Mutta mistä tiedän, millaista hoitoa puolisoni tai vanhempani toivovat ja mitä he haluavat harrastaa, jos he eivät pysty sitä enää itse kertomaan?

Lähihoitaja Hanna Heikalla on yksinkertainen vastaus: puhukaa näistä toiveista jo etukäteen.

”Tiedän kokemuksesta, että mahdollisista sairauksista jutteleminen voi tuntua vaikealta ja alkaa itkettää. Mutta ei se haittaa, jos itkettää. Puhukaa silti”, sanoo Heikka, joka työskentelee Diakonissalaitoksen Hoivan Kyläkallio-hoivakodissa.

Heikka neuvoo, että huumori saattaa auttaa raskaan aiheen esille ottamisessa. Aiheen avaamiseksi voi myös vaikka käydä yhdessä katsomassa muistisairautta käsittelevän näytelmän tai elokuvan.

Lempiruoat voi kirjata hoitotahtoon

Toiveet sairauden varalta on syytä paitsi puhua läpi myös kirjata ylös niin sanotuksi hoitotahdoksi. Esimerkiksi Muistiliiton sivulta löytyy täytettävä hoitotahtolomake, jonka mallia soveltaen voi halutessaan kirjoittaa oman vapaamuotoisen hoitotahtonsa. Muistiliiton esimerkkilomakkeessa on kahdentasoisia tahdonilmauksia.

Sitovat tahdonilmaukset koskevat hoitopäätöksiä ihmisen elämän loppuvaiheessa ja velvoittavat hoitohenkilökuntaa oikeudellisesti. Tämän vuoksi hoitotahto on hyvä laatia kaikessa rauhassa ja jutella siitä myös läheistensä sekä tarvittaessa lääkärin, muistihoitajan tai muiden asiantuntijoiden kanssa.

Sitovien tahdonilmausten lisäksi hoitotahtoon voi listata hoitoa, hoivaa ja yleistä elämänlaatua koskevia toiveita. Myös näitä hoitajien tulee mahdollisuuksien mukaan noudattaa. Viimeksi mainittuihin toiveisiin voi kirjata tärkeimmät arvonsa ja mieltymyksensä, kuten suhteensa uskontoihin ja sen, haluaako osallistua juhlapyhien viettoon. Myös lempiruoat, -harrastukset ja muut arkielämään liittyvät toiveet voi panna ylös. Senkin voi mainita, jos jotain ei ehdottomasti halua syödä tai harrastaa. Jos ei vaikkapa pidä jugurtista tai ei halua enää ikinä askarrella, pienenkin asian voi hyvin kirjata hoitotahtoon.

Kerro läheisillesi hoitotahdosta

Kun ihminen sairastuu muistisairauteen, terveydenhoitohenkilökunta pyrkii kunnioittamaan hänen itsemääräämisoikeuttaan mahdollisimman pitkälle. Tällöin hoitotahtoon kirjatut toiveet ovat ensiarvoisen tärkeitä.

”Hoitotahto on hoivahenkilökunnalle aarre. Se tuo ihmisen oman tahdon kuuluville ja vahvistaa hänen itsemääräämisoikeuttaan tilanteessa, jossa hän ei pysty itse toiveitaan kertomaan”, sanoo Hoivan asiakkuussuunnittelija Katri Auranne.

Jotta hoitotahto varmasti löytyy ja tulee käyttöön tarpeen tullen, sen säilytyspaikka on syytä kertoa läheisilleen. Lompakkoonsa voi myös tulostaa kortin, jossa kertoo tehneensä hoitotahdon. Hyvä säilytyspaikka hoitotahdolle on sama mappi tai tiedosto, jossa ovat muutkin tärkeät henkilökohtaiset asiakirjat. Halutessaan hoitotahdon voi myös liittää sähköiseen Omakantaan netissä.

Edunvalvontavaltakirja vähentää huolta

Toinen muistisairaalle tärkeä asiakirja on edunvalvontavaltakirja. Siinä määritellään sitovasti muun muassa, kuka saa hoitaa raha-asioitani, jos en itse enää kykene niistä huolehtimaan. Etukäteen tehty edunvalvontavaltakirja takaa sen, että muistisairaan oma tahto asioiden hoidosta toteutuu.

Myös edunvalvontavaltakirja on syytä tehdä terveenä ollessaan, kaikessa rauhassa ja hyvin huolellisesti. Siitä on hyvä jutella lainopillisen asiantuntijan, esimerkiksi juristin tai oikeusavustajan, kanssa.

Muistiliitto suosittaa, että edunvalvontavaltakirja annetaan säilytettäväksi siinä valtuutetulle ihmiselle. Jos valtuuttaja ei sairauden edetessä pysty enää vastaamaan asioistaan, valtuutettu vahvistaa valtakirjan maistraatissa.

Edunvalvontavaltakirjan ja hoitotahdon voi tehdä vielä muistisairauden varhaisessa vaiheessakin. Sekä sairastuneella että hänen läheisillään on kuitenkin yksi huoli vähemmän, jos asiakirjat ovat jo valmiiksi olemassa.

”Voi kunpa jokainen ihminen tekisi hoitotahdon ja edunvalvontavaltakirjan ihan vain varmuuden varalle. Otammehan vakuutuksiakin, vaikka toivomme, ettemme joudu niitä koskaan käyttämään”, toteaa Katri Auranne.

Omaiset voivat hakea edunvalvontaa muistisairaalle myös siinä tapauksessa, että valtakirjaa ei ole. Silloin prosessi vain on hieman monimutkaisempi ja raskaampi.

Tämä kirjoitus aloittaa sarjan, jossa käsitellään muistisairauksia erityisesti läheisen näkökulmasta. Lue seuraava artikkeli, joka kertoo muistisairauksien ensioireista ja tutkimuksiin hakeutumisesta.

Teksti: Anu Räsänen
Kuvat: Aleksi Hornborg

Lue lisää hoitotahdosta ja edunvalvontavaltakirjasta:
Hoitotahto
Edunvalvontavaltakirja
Tietoa hoitotahdon ja edunvalvontavaltakirjan tekemisestä Muistiliiton sivulla
Suomen Muistiasiantuntijat ry:n opas Miten turvaan tahtoni toteutumisen?

Lue lisää hoivakodeistamme
Lue lisää omaisten sivuilta
Lue lisää muistisairaan hyvästä elämästä

 

FAKTAA:  Suomessa on arviolta 193 000 muistisairasta ihmistä, joista 100 000 ihmistä sairastaa lievää muistisairautta ja 93 000 ihmistä keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta; 14 500 uutta sairastunutta vuosittain.

MYYTIT JA TODELLISUUS:

Onko sanaristikkojen ratkominen paras keino ehkäistä muistisairauksia?

Ei, tai ei ainakaan ainoa. Jos inhoat sanaristikkoja, voit ratkoa sudokuja. Tai jos et pidä niistäkään, löydät varmasti aivoillesi muuta mieluisaa tekemistä: lue kirjoja, opettele uusia taitoja, pelaa seurapelejä tai liity vaikkapa kuoroon tai johonkin järjestöön. Kulttuuriharrastukset ja kaikenlainen sosiaalisuus tekevät hyvää aivoille. Pääasia, on että aivojaan käyttää.

Myös kunnon hoitaminen kannattaa. Vähäinen liikunta, ylipaino, tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö altistavat sekä sydän- että muistisairauksille. Ylipäätään voi sanoa, että siitä, mistä sydän ei tykkää, eivät aivotkaan tykkää.

Vastaajana dosentti, neurologian erikoislääkäri Kati Juva.

Lue seuraavaksi: Uusimmat artikkelit