Muistisairaan lääkkeetön hoito

30.11.2018

Suomessa on lähes 200 000 muistisairautta sairastavaa henkilöä ja vuosittain siihen sairastuu noin 14 500 ihmistä. Määrän oletetaan kasvavan väestön ikääntyessä. Muistisairaan hyvinvointia voidaan tukea monilla lääkkeettömillä hoitomuodoilla ja näin turvata hänelle tarkoituksenmukainen elämä.

Muistisairauden hoidossa lääkitys on vain osa laajaa kokonaisuutta. Haasteelliseen käytökseen voidaan tehokkaasti vaikuttaa lääkkeettömillä hoitomuodoilla. Lääkkeetön hoito perustuu oireita laukaisevien tekijöiden tunnistamiseen, vähentämiseen tai niiden välttämiseen sekä muistisairaan omatoimisen elämän tukemiseen.

Lääkkeetöntä hoitoa voivat olla esimerkiksi liikunta, musiikki, lelu- ja eläinterapia, hieronta ja kosketus, aisteja stimuloivat menetelmät ja erityisympäristöt. Parhaimmillaan muistisairaan hoito on räätälöity hänen sekä läheisten tarpeiden huomioiden.

Pohjimmiltaan sama ihminen kuin ennenkin

Muistisairas ihminen on edelleen sama ihminen kuin ennen vaikka hänen käytöksensä muuttuu. Hänellä on menneisyys elämäntarinoineen, haaveensa ja oma elämänsä tarpeineen. Muistisairas ei ole tahallaan ilkeä vaan se saattaa olla ainoa keino saada äänensä kuuluville. Hän ei vain sairautensa vuoksi pysty ilmaisemaan tarpeitaan ymmärrettävällä tavalla. Tämä on tärkeää huomioida muistisairasta hoidettaessa ja siinä, miten häneen suhtaudutaan.

”Muistisairaalla on vielä paljon annettavaa ja koettavaa. Tuttuna toistuvien arjen rutiinien lisäksi muistisairas tarvitsee elämyksiä ja voi oppia nauttimaan uusista asioista. Vaikka ihminen ei itse välttämättä pysty kertomaan ja kommunikoimaan, ei tämä tarkoita, etteikö hän haluaisi elää täyttä elämää,” kertoo Sanervakodin yksikönjohtaja Anna-Liisa Arjama.

”Meidän tehtävämme on herkällä korvalla kuunnella ja tarjota mahdollisuuksia mielekkääseen arkeen, oli se sitten jääkiekon katselu, musiikin kuuntelu, metsässä kävely tai leipominen. Jokainen meistä on erilainen yksilö, myös muistisairaana,” Anna-Liisa jatkaa.

Lääkkeetön hoito hoivakodin arjessa

”Hoivakodeissamme lääkkeettömällä hoidolla tuetaan muistisairaan tarkoituksellisen arjen jatkumista. Hoitajat tutustuvat asukkaan elämänhistoriaan ja ymmärtävät sairauden aiheuttamia muutoksia käyttäytymisessä. He pyrkivät löytämään kullekin asukkaalle yksilöllisen tavan toimia ja tässä keskeisenä asiana on avoin vuorovaikutus,” kuvailee Anna-Liisa.

Hyvän hoidon ja kiireettömän vuorovaikutuksen rinnalla on tärkeää tarkoituksellinen arki. On tärkeää, että muistisairaalla on oma tehtävänsä ja merkityksensä hoivakodin arjessa.

Muistisairaalle pyritään luomaan selkeä vuorokausirytmi. Tämä on tärkeää yhteisölle sekä muistisairaalle, koska heillä yö ja päivä saattavat vaihtaa paikkaa. Päivät koostuvat rauhallisista ruokailuhetkistä yhdessä henkilökunnan kanssa, ulkoilusta, arjen askareista ja muusta mielekkäästä tekemisestä. Näin ollen uni maittaa paremmin oikeaan aikaan ja yöt rauhoittuvat. Parhaassa tapauksessa unilääkkeistä voidaan luopua.

Omahoitajan tärkeä rooli

Mitä paremmin hoitaja tuntee asukkaan, sitä paremmin omahoitaja ja muu henkilökunta pystyvät tunnistamaan ja vastaamaan asukkaan toiveisiin. Se antaa mahdollisuuden koittaa lääkkeettömiä hoitomuotoja ja löytää juuri oikea tapa toimia.

”Hoitajan on tiedostettava oman vuorovaikutuksensa merkitys muistisairaan hyvinvointiin. Epätasapainoisissa vuorovaikutustilanteissa hoitajalla on vastuu kommunikoinnin kannattelemisesta ja onnistumisesta. Omahoitajan tuntiessa asukkaan toiveet ja tarpeet sekä käyttäytymisen, on hänellä käytössään osaamisen työkalupakki,” Anna-Liisa kertoo.

Osaava hoito näkyy välittömästi asukkaan käyttäytymisessä. Jos häntä osataan kuunnella ja kohdata oikein, myös haasteellinen käyttäytyminen vähenee. Avainroolissa ovat asukkaan tunteminen ja hetkessä läsnä oleminen.

Lue lisää aiheesta:

Sanervakodissa saa olla oma itsensä

Omaishoitajan arkea

Hoivan hoivakodit

 

Infoa muistisairaan lääkkeettömästä hoidosta:

Muistisairaan käyttäytymisen muutoksia ovat mm. masennus, ahdistuneisuus, levottomuus, näkö- ja kuuloharhat, harha-ajatukset sekä muutokset unessa ja vuorokausirytmissä. Muistisairaalla voi hyvin olla useampi käyttäytymisen muutos yhtä aikaa. Käyttäytymisen muutokset ovat hyvin yksilöllisiä.

Alla esimerkkejä haasteellisesta käyttäytymisestä ja miten siihen voidaan vaikuttaa lääkkeettömästi:

haasteelliseksi koettu käyttäytyminen (yleinen): musiikki, hieronta ja kosketus, yksilölliset menetelmät, omaisille suunnatut menetelmät, kognitiiviset menetelmät, moniammatilliset hoitopalaverit, useita aisteja stimuloivat menetelmät, erityisympäristöt, liikunta, palveluohjaus, simuloitu läsnäolo, aromaterapia, valoterapia

kiihtyneisyys: hieronta ja kosketus, liikunta, omaisille suunnatut menetelmät, musiikki, toiminnalliset tehtävät, muistiterapia, simuloitu läsnäolo, erityisympäristöt, käyttäytymisen taustasyiden ymmärtäminen, useita aisteja stimuloivat menetelmät, aroma-, lelu- ja eläinterapia.

agressiivisuus: yksilölliset menetelmät, hieronta ja kosketus, musiikki, erityisympäristöt, käyttäytymisen taustasyiden ymmärtäminen, useita aisteja stimuloivat menetelmät.

ahdistuneisuus: musiikki, psykologiset menetelmät, liikunta, toiminnalliset tehtävät, useita aisteja stimuloivat menetelmät, valoterapia, yksilölliset menetelmät

poikkeava motorinen käyttäytyminen: liikunta, musiikki, valoterapia
levoton liikuskelu: erityisympäristöt

vaeltelu: useita aisteja stimuloivat menetelmät, aromaterapia

Lähde: Muistiliiton julkaisusarja 1/2018 LÄÄKKEETTÖMIEN MENETELMIEN VAIKUTUKSET MUISTISAIRAUTTA SAIRASTAVAN HAASTEELLISEKSI KOETTUUN KÄYTTÄYTYMISEEN –RAPORTTI JÄRJESTELMÄLLISTEN KATSAUSTEN, Annukka Tuomikoski, Heidi Parisod, Ashlee Oikarainen, Hannele Siltanen, Arja Holopainen

Lue seuraavaksi: Uusimmat artikkelit